Muistaakseni mm. anekaupalla rahoitettu vaatimaton pikkupytinki. |
Hallo! Ensimmäinen viikko Regensburgissa on kohta paketissa
ja täytyy sanoa, että täällä oleilu tuntuu päivä päivältä paremmalta. Torstaina
aloitimme varsinaisen kielikurssin ja mulla oli tietenkin paniikki päällä
ensimmäiset kolme tuntia, kun selvisi, että ryhmämme ei ollutkaan B1.1 vaan
B1.2 tasoa… Meidän piti esitellä tunnilla parimme koko luokalle ja kertoa, onko hänellä esimerkiksi pelkoja kurssiin liittyen. Mä sitten lausuin värisevällä
äänellä huolellisesti mietityn lauseen: ”mua ja mun paria molempia pelottaa
kurssi hieman, koska me ei olla päästy käyttämään saksan kieltä oikein missään
käytännössä ja taitomme ovat ruosteessa ja puhuminen tuottaa meille suuria
vaikeuksia, vaikka ymmärretäänkin ihan hyvin”. Tämän jälkeen opettaja tiedusteli naureskellen, huomasinko itse, että ilmoitin juuri täydellisellä
saksalla, etten osaa puhua. Hmm. Jotenkin kovin suomalainen lähestymistapa
asiaan, vai mitä ootte mieltä? Siitä hetkestä lähtien päätin olla itsevarmempi ja
sönkätä mun rallisaksaa, vaikken olisikaan 100% varma adjektiivin oikeasta
taivutusmuodosta ja tähän päätökseen oon edelleen erittäin tyytyväinen! Kuulin,
että esim. Kiinassa länkkäreitä ihaillaan ja joka paikassa saa erityiskohtelua.
Saksassa erilaisia ei ihailla yhtään. Oon huomannut, että saksan kieli on se
juttu, millä saa asiat järjestymään. Sain esimerkiksi bussikortin 10 euroa
halvemmalla kuin kaverini, joka osti sen englanniksi. Perjantaina yritettiin
päästä baariin, jonka ikäraja oli 25. Portsari kysyi, puhuuko kukaan saksaa,
jolloin huusin innokkaana (ehkä baijerilaisen oluen rohkaisemana), että ich
ich, jolloin portsari neuvoi reitin toiseen baariin ja kertoi, että päästään
ilmaiseksi sisälle ja antoi mulle hirveän läjän drinkkilippuja. Super!!
Die Altstadt. |
Tähän mennessä kielikurssista on pelkästään positiivista
sanottavaa. Se koostuu siis kolmesta eri kurssista, Sprachkurs (kielioppia,
tehtäviä jne.), Sprechen (puhumista) ja Schreiben (kirjoittamista). Kaikki
opettajat ovat todella mukavia ja kannustavia, vaikka puhumisen opettajan puhe
onkin vahvan baijerilaistaustan takia enemmän tai vähemmän käsittämätöntä…
Lisäksi meidän ryhmämme on aivan prima
ja ryhmästä on löytynyt jo monta kaveria. Kaikista hauskinta on mun mielestäni
se, että kaikki oikeasti yrittävät oppia saksaa. Eli kun puhutaan Facebookissa
kielikurssikavereiden kanssa illan suunnitelmista, tapahtuu tämäkin saksaksi,
koska Englisch ist verboten (=enkku kielletty). Tuosta kielikurssista saa siis
yhteensä hulppeat 14 opintopistettä ja sen jälkeen saksan opintoja on
mahdollista jatkaa vielä varsinaisen lukukauden aikana Deutsch als Fremdsprache
kursseilla (saksa vieraana kielenä). Jos tätä postausta eksyy lukemaan joku,
jolla on vaihtokohde hakusessa ja kova halu oppia saksaa niin mä sanon, että Regensburg is the
place to be!
Ka5per-baarissa oli loistava palvelu ja valikoima! Jopa siideriä löytyi listalta. |
Mutta se niistä koulujutuista, on tällä viikolla muutakin
tehty! Perjantaina meillä oli ensimmäisen illan bileet, mikä tarkoitti sitä,
että ryysittiin kaikki vaihtarit samaan istuskelubaariin juomaan baijerilaista
ölppiä ja euron tequilaa. Halvoista juomista huolimatta kukaan meistä
suomalaisista ei ainakaan tehnyt mitään viinaanmenevälle kansakunnallemme tyypillistä
”näyttävää” entréetä Regensburgin yöelämään (tämä oli ehkä enemmän
Itä-Eurooppalaisten heiniä) ja ilta sujuikin mukavan rauhallisissa merkeissä
lukuun ottamatta tiukkaa tanssibattlea Pony-baarissa. Voitin tämän erän, mutta mut
on haastettu jo revanssiin…
Lohduttavan tutut köttikset... |
Lauantaiaamuna kävin lenkillä auringonpaisteessa ja
keli tuntui suurin piirtein sellaiselta best case scenario -vappusäältä. Illat
ja aikaiset aamut ovat kuitenkin vielä kylmiä. Lauantaina ohjelmassa oli myös
Ikea-reissu vol. 2. Käytiin luonnollisesti lihapullilla ja hamstrattiin yhden
norjalaisen kanssa ruisnäkkäriä ruokapuolella. Lauantaina piti myös käydä
ruokakaupassa, koska sunnuntaisin kaikki kaupat ovat kiinni. Illalla mentiin
porukalla keskustaan metsästämään hyvää istuskelupaikkaa. Läheltä piti, ettei
lauantai-ilta mennyt ihan kokonaan urheiluksi, kun sopivaa paikkaa ei meinannut
millään löytyä, mikä on sinänsä outoa, sillä Regensburgissa erinäisiä kuppiloita on asukaslukuun nähden _todella_ paljon. Lopulta kuitenkin päädyttiin Ka5per-nimiseen coctail-baariin.
Paikka oli mahtava löydös! Baarimikot väänsivät upeita drinkkejä listalta ja
sen ulkopuolelta, kerrankin musiikki ei ollut liian kovalla ja sekä sisustus
että asiakaskunta olivat rennon tyylikkäitä.
Regensburgin kuuluisa kivisilta on kuulemma ollut rempassa kohta yhtä kauan kuin sitä aikoinaan rakennettiin. |
Tänään sunnuntaina ohjelmistossa oli kaupunkikierros ja vapaata hengailua keskustassa. Päivä käsittämättömän kauniissa vanhassa kaupungissa oli ihana! Aurinko lämmitti mukavasti kasvoja, kun kiertelimme ympäriinsä pienillä keskiaikaisilla kaduilla. Kaikki regensburgilaiset tuntuivat olevan ulkona, sillä Biergartenit ja kahviloiden terassit olivat ääriään myöten täynnä ihmisiä. Regensburgin keskustassa oli jonkin sortin gelateria melkein joka kadunkulmassa, joten korkattiin jätskikausi tänään. Voi olla ettää jähmelöä tulee nautittua vähän useammin kuin Suomessa, herkku nimittäin kustansi euron per pallo...
Perus Goljatti ja Daavid talon seinällä. |
Illalla menen vielä toisen samassa Wohnheimissa asuvan vaihtarin luo sunnuntaipäivällistä kokkailemaan. Toivottavasti nämä lämpimät säät ovat tulleet jäädäkseen, koska silloin voimme siirtää sunnuntaidinnerit meidän
kattoterassille. Kyllä aivan oikein, kattoterassille. Edellisessä postauksessa
saatoin kritisoida tätä dormia turhan ankarasti. Täällä on tietenkin pieniä
puutteita esim. hygieniassa ja yleisessä viihtyvyydessä, mutta löytyy täältä
myös aikamoisia luksus-elementtejä, jotka kompensoivat mukavasti negatiivisia puolia.
Torstaina kuulin yliopiston käytävillä villiä huhua, että täällä mun asuinpaikassani
olisi kuntosali ja baari. Kämppikseni vahvistivat huhun todeksi ja olen päässyt
jo pariin otteeseen hyödyntämään talon omaa salia. Baarikin on totta, siellä on
bileet joka maanantai. Sali on pieni ja melko autenttinen, mutta ajaa asiansa,
kunhan osaa käyttää vähän mielikuvitusta. Salilla leijaileva vieno saksalaisen
hien tuoksahdus, Rammsteinin levyt ikivanhassa levysoittimessa, sekä
motivaatiotekstit kuten ”every prep counts” ja ”winners don’t quit and quitters
don’t win” luovat melko äijämäisen atmosfäärin, enkä tiedä uskallanko käydä
salilla enää silloin, kun varsinainen lukukausi alkaa ja tällä hetkellä autio
paikka täyttyy luonnolliseen elinympäristöönsä hakeutuvista lihapäistä, mutta se on sen ajan murhe!
Elämäni ensimmäinen #gymselfie. Häpäsy! |
Taas tuli kirjoitettua aika pitkä postaus eli jos esim. äiti ja isi eivät
jaksa lukea tätä kokonaan niin tiivistetysti voin sanoa, että kaikki on täällä tällä
hetkellä erittäin hyvin! Ihmiset ovat mukavia, sää suosii, kielitaito karttuu
ja muutenkin elämä tuntuu just nyt aika siistiltä. Ihmisiä kotona ja muualla
maailmalla on pikkuisen ikävä, mutta se kuuluu varmaan asiaan. (Jaxu)haleja ja kivaa alkavaa viikkoa kaikille! <3
Ps. Jos joku miettii tän jutun otsikkoa, niin se kuvastaa sitä miten tehokkaasti kielet menevät sekaisin, kun samaan aikaan puhuu saksaa ja englantia. Oon varmaan erään jenkin pilkan kohteena loppuelämäni, kun meni karhut ja kaljat pahemman kerran sekasin :D.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti